torstai 17. maaliskuuta 2011

Kosmetologi, kirvesmies ja pappi

Näin keväällä, kun alkaa yhteishaku, ja nuorilla on ammatinvalinta asiat pinnalla, niin saamme kyselyitä kosmetologin ammatista. Usein tuntuu, että kyselijöillä on täysin väärät käsitykset meidän ammatista. Yleensä kyselijät ovat äitejä, jotka ovat huolissaan, että lapsi hankkiin ihan humpuuki ammatin. Toisaalta ajatellaan, että kosmetologin työ on niin kivan kevyttä ja naisellista. Kumpikaan käsitys ei pidä paikkaansa.

Kosmetologikoulutus antaa hyvää pohjaa moneen muuhun ammattiin, jos pelkää ettei kosmetologina työllisty. Myös kosmetologikoulutusta voi jatkaa korkeakouluun, ja suorittaa estenomin tutkinto. Meidän ammatti on myös hyvin kansainvälinen, ja suomalaista kosmetologin tutkintoa arvostetaan maailmalla. Hyvin usein lähdetään jo koulutusvaiheessa oppilasvaihtoon ulkomaille.

Mitä työn keveyteen tulee, se on täysin väärin käsitystä. Kosmetologin työ on tutkimusten mukaan yhtä raskasta fyysisesti, kuin kirvesmiehentyö, ja henkisesti saman tasoista, kuin papin työ. Tämän olen valmis allekirjoittamaan. Omalla työpaikallani olen nähnyt, että nuorella kosmetologilla loppuu voimat jo puolelta päivin, mutta ne kyllä kasvaa työn mukana. Samoin ihminen joka on jo luonnostaan hyvä kuuntelija, ja ennen kaikkea kiinnostunut ihmiselämästä pärjää ammatissa parhaiten.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti