Meillä suomalaisilla on ilmeisesti yhteisenä tekijänä kyvyttömyys antaa hyvää palautetta toiselle ihmiselle emmekä myöskään itse osaa ottaa sitä vastaan. Vai oletko koskaan kuullut kenenkään sanovan, että minua on lapsena kehuttu ja kannustettu tosi paljon?
Asiakaspalvelutyössä olen kuullut kymmeniä tarinoita siitä miten joku läheinen, usein omat vanhemmat ovat lapsena vähätelleet ja mollanneet asiakasta. Tarkoituksena on ilmeisesti ollut ettei lapsi ylpisty ja ala luulemaan itsestään liikoja. Monelle se on jäänyt tavaksi myös itselle ja yleensä annetaan palautetta toiselle vasta sitten, kun on jotain negatiivista sanottavaa. Usein myös joku myönteinen asia käännetään kielteiseksi ja se sanotaan toiselle. Moni asiakas on kertonut, kun on laihtunut ja tosi hyvän näköinen ystävät alkavat kauhistella, että oletpa huonon näköinen. Viime viikon blogipostauksessa tuli kommentteja pitkistä ripsistä. Henkilö jolla oli pitkät ripset oli saanut ilkeitä huomautuksia ja kauhisteluja tekoripsistä. Se on jotenkin niin tyyppillistä suomalaista toimintaa, kun näkee toisella kauniit pitkät ripset ne pitää huomioida jollain negatiivisella. Sanoisin, että siinä puhuu kateus.
Omalla kohdallani olen tehnyt jo aikoja sitten päätöksen, että kun näen jollakin jotain kaunista tai kivaa sanon sen ääneen. Sanon myös asiakkaalle, jos hänellä on erityisen kaunis iho, hyvä luusto, pitkät ripset tai jotain muuta kaunista jonka havaitsen hoidon yhteydessä. Koskaan en kuitenkaan sano sitä mielistelläkseni eli jos olen sinua asiakkaana kehunut, niin olen aivan varmasti sitä tarkoittanut. Ihminen myös vaistoaa falskin imartelun eikä se tunnu hyvältä. Sitä en kannata, että me suomalaiset alkaisimme käyttämään jenkkimäistä turhan kehuskelua, mikä ei ole todellista. Toivoisin kuitenkin, että alkaisimme enemmän huomioimaa hyviä asioita toisessa ihmisessä se parantaisi koko yhteiskunnan hyvinvointia.
Asiakaspalvelutyössä olen kuullut kymmeniä tarinoita siitä miten joku läheinen, usein omat vanhemmat ovat lapsena vähätelleet ja mollanneet asiakasta. Tarkoituksena on ilmeisesti ollut ettei lapsi ylpisty ja ala luulemaan itsestään liikoja. Monelle se on jäänyt tavaksi myös itselle ja yleensä annetaan palautetta toiselle vasta sitten, kun on jotain negatiivista sanottavaa. Usein myös joku myönteinen asia käännetään kielteiseksi ja se sanotaan toiselle. Moni asiakas on kertonut, kun on laihtunut ja tosi hyvän näköinen ystävät alkavat kauhistella, että oletpa huonon näköinen. Viime viikon blogipostauksessa tuli kommentteja pitkistä ripsistä. Henkilö jolla oli pitkät ripset oli saanut ilkeitä huomautuksia ja kauhisteluja tekoripsistä. Se on jotenkin niin tyyppillistä suomalaista toimintaa, kun näkee toisella kauniit pitkät ripset ne pitää huomioida jollain negatiivisella. Sanoisin, että siinä puhuu kateus.
Omalla kohdallani olen tehnyt jo aikoja sitten päätöksen, että kun näen jollakin jotain kaunista tai kivaa sanon sen ääneen. Sanon myös asiakkaalle, jos hänellä on erityisen kaunis iho, hyvä luusto, pitkät ripset tai jotain muuta kaunista jonka havaitsen hoidon yhteydessä. Koskaan en kuitenkaan sano sitä mielistelläkseni eli jos olen sinua asiakkaana kehunut, niin olen aivan varmasti sitä tarkoittanut. Ihminen myös vaistoaa falskin imartelun eikä se tunnu hyvältä. Sitä en kannata, että me suomalaiset alkaisimme käyttämään jenkkimäistä turhan kehuskelua, mikä ei ole todellista. Toivoisin kuitenkin, että alkaisimme enemmän huomioimaa hyviä asioita toisessa ihmisessä se parantaisi koko yhteiskunnan hyvinvointia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti