lauantai 28. kesäkuuta 2014

Sarajevon laukaukset

Tänään 28.6. 2014 tulee kuluneeksi satavuotta Sarajevon laukauksista ja sehän oli myös alkusoitto ensimmäiselle maailmansodalle. Serbinationalisti Gavrilo Princip murhasi Itävalta-Unkarin kruunuperijän Franz Ferninadin ja hänen vaimonsa heidän ollessa Sarajevon vierailulla. Itävalta-Unkarin iäkäs keisari Frans Josef esitti tiukat uhkavaatimukset Serbialle tapauksen johdosta, mutta Serbia ei voinut vaatimuksia toteuttaa. Heinäkuun lopussa Frans Josef julisti sodan Serbialle ja muutamassa viikossa oli lähes koko Eurooppa osallisena sotaan.

Ensimmäinen maailmansota oli hyvin julma ja ihmishenkiä menetettiin paljon. Nuorista miehistä kuoli monessa maassa lähes koko ikäluokka ja kaikki osalliset järkkyivät mieleltään. Ensimmäinen maailmansota hajoitti kolmen maan kuningashuoneen ja muutti Euroopan rajaviivat täysin. Toisiaan vastassa oli keskusvallat eli Saksa, Itävalta-Unkari ja Osmannien valtakunta, sekä Bulgaria ja ympärysvaltoihin kuului Venäjä, Ranska, Belgia ja Englanti myös USA liittyi sotaan myöhemmässä vaiheessa. Koko vuosisadan alun oli Euroopan valtiot kiivaasti asevarustelleet armeijaansa ja ottaneet käyttöön uutta tekniikka ja aseistusta. Sotaan lähdettiin suorastaan innokkaana ja luultiin sen kestävän muutaman viikon. Ihan toisin kävi.

Rintamalinjat oli yhteensä lähes tuhat kilometriä ja paikalleen juuttuneet armeijat taistelivat juoksuhaudoissa liejun ja syöpäläisten keskellä yli neljä vuotta. Sodassa käytettiin myös taistelukaasuja ja saksalainen korpraalikin Adolf Hitler nimeltään sai tuntea sinappikaasun tukehduttavan vaikutuksen. Sodassa kuoli noin 16 miljoonaa ihmistä ja haavoittui yli 20 miljoonaa. Näissä kuolleissa oli sotilaita noin 10 miljoonaa ja siviileitä 6 miljoonaa ja monet kuolivat myös viimeisenä vuotena riehuneeseen espanjan tautiin. Sota loppui 11.11-18 klo 11.00 ja Versailesin rauhansopimus allekirjoitettiin 28.6-19 eli siitäkin tulee tänään 95 v.

Lopputulos sodasta oli Keskusvaltojen täydellinen häviö. Saksan kuningashuone kaatui, kuningas Wilhelm II lähti maanpakoon Hollantiin ja tilalle syntyi Weimarin tasavalta. Itävalta-Unkarin keisari syöstiin vallasta ja maa jaettiin Itävaltaan ja Unkariin. Osmannien valtakunta hajosi ja liitettiin Turkkiin. Venäjällä muutos oli kaikista suurin, kun osa maista itsenäistyi niin, kuin Suomikin ja muusta osasta syntyi Neuvostoliitto. Tsaariperhe kohtasi kuoleman ja lähes koko Venäjän aatelisto lähti maanpakoon. Versailesin rauhansopimuksesta tehtiin niin tiukka ja nöyryyttävä Saksalle, että se aiheutti saksalaisille halun revanssiin. Ensimmäisen maailmansodan rauhansopimus oli selvä syy parinkymmenenvuoden päästä syttyneeseen toiseen maailmansotaan. Se loi myös otollisen pohjan Hitlerin ja natsien valtaannousulle.

Olin juhannuksena Berliinissä, koska siellä oli erittäin hyvä näyttely ensimmäisestä maailmansodasta.  Se on Saksan historiallisessa museossa ja jos olette Berliiniin menossa se kannattaa käydä katsomassa. Näyttely on auki syksyyn saakka, mutta museon pysyvässä näyttelyssä on myös erinomainen esitys kolmanen valtakunnan noususta. On hyvä nähdä miten avoimesti saksalaiset käsittelevät omaa osuuttaan ensimmäiseen ja toiseen maailmansotaan. Kolmannen valtakunnan vaiheisiin 1933-1945 suhtaudutaan realistisesti ja mitään peittelemättä. Oikeastaan en ole missään maassa nähnyt, niin rehellistä ja todenmukaista kertomusta maan sota-ajan historiasta. Lähes kaikkien maiden sotamuseoissa ei tunnusteta omia virheitä ja korostetaan, vaan sankaritekoja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti