Luin jostain iltapäivälehdestä, että amerikkalaiset naiset meikkaavat myös yöksi ettei heidän puoliso näe heitä koskaan ilman meikkiä. Juttu vaikutti ihan kummalliselta, jos elää toisen ihmisen kanssa, mutta ei näytä luonnollista minäänsä jotain on pahasti pielessä.
Naisia joita lehdessä haastateltiin olivat 35-45-vuotiaita eli siis ihan aikuisia naisia. He kertoivat etteivät kehtaa näyttäytyä miehelleen ilman meikkiä. He epäilivät myös ettei heidän miehensä edes halua nähdä heitä ilman meikkiä. Heillä oli myös pelko, että mies lakkaa välittämästä heistä, kun he eivät ole laittautuneet. Yksi nainen kertoi tekevänsä uuden meikin ennen nukkumaan menoa. Hän puhdisti päivämeikin pois ja laittoi uudestaan ripsivärin, rajauksen ja kirkkaan huulipunan. On ihan kamalaa, jos ihminen ei edes kotioloissa uskalla olla rentona ja omana itsenään. Itse olen niin laiska, että ellen kelpaisi rönttöverkkareissa, tukka sekaisin ja ilman meikkiä suhde kaatuisi siihen. Lehdessä haastateltiin myös psykologia ja hänenkin mielestään parisuhde ei ollut kunnossa. Ihmiset, jotka asuvat yhdessä ja välittävät toisistaan hyväksyvät myös toisen ulkonäön. Mietin myös miksi nainen suostuu tähän pingottamiseen tekeekö kukaan mies mitään vastaavaa vaimonsa takia.
Suhtautuminen ulkonäköön on muuttunut todella paljon työvuosieni aikana. Eikä ollenkaan hyvään suuntaan. Ulkonäöstä on tullut ihan liian tärkeä asia ja suorastaan pakkomielle. Ollaan valmiita tekemään ihan mitä tahansa, että vastataan muodissa olevia kauneusihanteita. Oma persoona ei ole minkään arvoinen ja kaikkien pitäisi olla samasta muotista. Markkinamiehet ja lääketiede tekevät rahaa sillä, että luodaan uusia muotivirtauksia. Nuoret ihmiset ovat itsetunnoltaan heikkoja ja heitä on hyvä manipuloida. Tosin tästä meikkiasiasta tulee mieleeni pari tuttua, joita en ole koskaan nähnyt ilman meikkiä. Toinen oli kosmetologikollegani jonka kotona yövyikin usein 80-luvulla. Hän peseytyi vasta, kun minä ja perhe oltiin nukkumassa ja aamuisin hän oli jo hereillä ja meikattuna, kun muut heräsi. Samaan törmäsin erään yrittäjänaistuttavani kanssa. Olin hänen kanssaan useita kertoja samassa hotellihuoneessa, kun meillä oli kokouksia eri puolilla Suomea. En nähnyt häntä koskaan muuten, kuin täysin meikattuna ja tukka laitettuna.
Itse en lähtisi kaupungille, tai tulisi töihin ilman meikkiä, mutta kotioloissa en viitsi meikata. Olisi kamalaa, jos ei voisi hyväksyä omaa peilikuvaansa, kuin "pyhäpuvussa". Tiedän olevani meikattuna huomattavasti paremman näköinen, kuin ilman meikkiä ja niin ovat kaikki vanhenevat ihmiset. Sekin pitää hyväksyä, mutta on suuri ilo, että tietää pystyvänsä laittamaan itseään paljon kauniimmaksi. Ulkonäöstä ei saisi tulla maailman tärkeintä asiaa.
Naisia joita lehdessä haastateltiin olivat 35-45-vuotiaita eli siis ihan aikuisia naisia. He kertoivat etteivät kehtaa näyttäytyä miehelleen ilman meikkiä. He epäilivät myös ettei heidän miehensä edes halua nähdä heitä ilman meikkiä. Heillä oli myös pelko, että mies lakkaa välittämästä heistä, kun he eivät ole laittautuneet. Yksi nainen kertoi tekevänsä uuden meikin ennen nukkumaan menoa. Hän puhdisti päivämeikin pois ja laittoi uudestaan ripsivärin, rajauksen ja kirkkaan huulipunan. On ihan kamalaa, jos ihminen ei edes kotioloissa uskalla olla rentona ja omana itsenään. Itse olen niin laiska, että ellen kelpaisi rönttöverkkareissa, tukka sekaisin ja ilman meikkiä suhde kaatuisi siihen. Lehdessä haastateltiin myös psykologia ja hänenkin mielestään parisuhde ei ollut kunnossa. Ihmiset, jotka asuvat yhdessä ja välittävät toisistaan hyväksyvät myös toisen ulkonäön. Mietin myös miksi nainen suostuu tähän pingottamiseen tekeekö kukaan mies mitään vastaavaa vaimonsa takia.
Suhtautuminen ulkonäköön on muuttunut todella paljon työvuosieni aikana. Eikä ollenkaan hyvään suuntaan. Ulkonäöstä on tullut ihan liian tärkeä asia ja suorastaan pakkomielle. Ollaan valmiita tekemään ihan mitä tahansa, että vastataan muodissa olevia kauneusihanteita. Oma persoona ei ole minkään arvoinen ja kaikkien pitäisi olla samasta muotista. Markkinamiehet ja lääketiede tekevät rahaa sillä, että luodaan uusia muotivirtauksia. Nuoret ihmiset ovat itsetunnoltaan heikkoja ja heitä on hyvä manipuloida. Tosin tästä meikkiasiasta tulee mieleeni pari tuttua, joita en ole koskaan nähnyt ilman meikkiä. Toinen oli kosmetologikollegani jonka kotona yövyikin usein 80-luvulla. Hän peseytyi vasta, kun minä ja perhe oltiin nukkumassa ja aamuisin hän oli jo hereillä ja meikattuna, kun muut heräsi. Samaan törmäsin erään yrittäjänaistuttavani kanssa. Olin hänen kanssaan useita kertoja samassa hotellihuoneessa, kun meillä oli kokouksia eri puolilla Suomea. En nähnyt häntä koskaan muuten, kuin täysin meikattuna ja tukka laitettuna.
Itse en lähtisi kaupungille, tai tulisi töihin ilman meikkiä, mutta kotioloissa en viitsi meikata. Olisi kamalaa, jos ei voisi hyväksyä omaa peilikuvaansa, kuin "pyhäpuvussa". Tiedän olevani meikattuna huomattavasti paremman näköinen, kuin ilman meikkiä ja niin ovat kaikki vanhenevat ihmiset. Sekin pitää hyväksyä, mutta on suuri ilo, että tietää pystyvänsä laittamaan itseään paljon kauniimmaksi. Ulkonäöstä ei saisi tulla maailman tärkeintä asiaa.