Luen juuri historioitsija Timothy Snyderin kirjaa Tappotanner, joka kertoo toisen maailmansodan aikaisista miehitetyistä Neuvostoliiton alueista ja lähinnä Ukrainasta ja Valko-Venäjästä. Kirjan mukaan alueittain jaettuna Ukrainan alueella kuoli eniten ihmisiä, koko toisen maailmansodan aikana. Tästä aloin miettimään Ukrainan menneisyyttä ja tätä nykyhetken kriisitilannetta.
Tsaarin Venäjällä Ukrainaa pidettiin maan ruoka-aittana. Maaperä on hedelmällistä, ilmasto leuto ja 1900-luvun alkupuolella Ukrainassa oli työtelijäitä vapaita talonpoikia. Sitten alkoi 1914 ensimmäinen maailmansota, joka aloitti Ukrainan vaikeudet. Rintama kulki juuri Ukrainan läpi ja suuri osa maaseudusta jäi sodan jalkoihin. Venäjän vallankumous alkoi 1917 ja sen myötä Ukraina sai itsenäisyyden aivan kuten Suomikin. Siitä alkoi Venäjällä hyvin epävakaa kausi ja sisällissota, jota suurelta osin käytiin Ukrainan alueella. Britit avustivat valkoisia ja taistelu bolshevikeja vastaan kesti kolmisen vuotta. Ukraina liittyi Neuvostoliittoon muutaman vuoden itsenäisyyden jälkeen.
Leninin kuoleman jälkeen valtaan nousi Stalin, joka vihasi maata omistavia talonpoikia eli kulakeja. Hän aloitti suoranaisen ajojahdin ja kulakeja tuomittiin vankileireihin sankoin joukoin. Vuosina 1932-33 Stalinin järjettömät taloussuunnitelmat ajoi Ukrainan valtavaan nälänhätään ja siellä kuoli noin seitsemänmiljoona ihmistä. Stalin määräsi pakkoluovutuksen viljalle ja teuraseläimille ja kaikki myytiin ulkomaille, että Neuvostoliitto sai valuuttaa aseostoihin. Kansa kuoli nälkään, koska jopa siemenvilja vietiin talonpojilta. Seuraavaksi alkoi Stalinin puhdistukset 1937-38, jotka koskettivat myös Ukrainaa. Stalin jahtasi vainoharhaisesti kansanvihollisia ja tapatti sillä tekosyyllä yli miljoonan oman kansalaisen. Vankileireille lähetettiin monin kertainen määrä neuvostokansalaisia.
Toinen maailmansota alkoi 1.9.1939 Saksan hyökkäyksellä Puolaan. Siinä vaiheessa Saksalla ja Neuvostoliitolla oli yhteistyösopimus ja Neuvostoliitto lähti miehittämään Puolan itäosaa. Puolan itäiset osat liitettiin Ukrainan alueeseen. Parivuotta myöhemmin kesäkuussa 1941 Saksa petti sopimuksen ja hyökkäsi Neuvostoliittoon. Salamasotataktiikalla Hitlerin joukot miehittivät nopeasti suuren osan Neuvostoliittoa ja tähän miehitysalueeseen kuului myös Ukraina. Suurin osa aluetta puolustavista Neuvostoliiton joukoista oli ukrainalaisia ja heitä kuoli suuria määriä huonosti johdetuissa Stalinin joukoissa. Saksa oli erittäin julma miehittäjä, koska natsit pitivät slaavilaisia ali-ihmisinä ja tarkoitus oli tappaa heidät nälkään. Ukrainassa asui satojatuhansia juutalaisia, jota tuhottiin lähes täysin. Saksalaiset polttivat kokonaisia kyliä kostoksi neuvostopartisaanien teoista. Hitlerin määräys oli, että jokaista tapettua saksalaista kohden tapetaan sata venäläistä. Naisia raiskattiin ja murhattiin ja miehiä lähetettiin Saksaan pakkotyöhön. Miehitys kesti lähes neljävuotta ja se tuhosi Ukrainan pahasti.
Sodan jälkeen Stalin kosti kaikille miehitetyn maanosan kansalaisille. Hän syytti heitä pettureiksi, kun olivat olleet tekemisissä ulkomaalaisten kanssa. Sodan jälkeen Neuvostoliitossa alkoivat suuret pakkosiirrot ja kaikki tataarit siirrettiin Krimin alueelta pois ja heidän tilalleen siirrettiin muita kansallisuuksia. Siksi nykyään Itä-Ukrainassa on suuri venäläisvähemmistö, koska heidät pakotettiin Stalin aikana muuttamaan sinne. Sodan jälkeen olikin parikymmentävuotta rauhallista rakentamisen aikaa, kunnes 1986 räjähti Tsernobyl. Ydinsaastelaskeuma pilasi tuhansia hehtaareita viljelymaata sekä Ukrainassa, että Valko-Venäjällä. Neuvostoliiton hajottua 1990-luvulla Ukraina saavutti itsenäisyytensä uudelleen. Itsenäisyyden aika on pitänyt sisällään monia rauhattomia aikoja, koska poliittisetpäättäjät ovat korruptoituneet ja monenlainen vilppi on arkipäivää.
Tällä hetkellä Ukraina on taas sodan keskellä. Krimi on Venäjän valloittama ja kohta on puolitoistavuotta yritetty rauhoittaa kriisiä Itä-Ukrainassa. Vaikeuksista ei näy loppua ja täydellisen sodan vaara on suuri.
Tsaarin Venäjällä Ukrainaa pidettiin maan ruoka-aittana. Maaperä on hedelmällistä, ilmasto leuto ja 1900-luvun alkupuolella Ukrainassa oli työtelijäitä vapaita talonpoikia. Sitten alkoi 1914 ensimmäinen maailmansota, joka aloitti Ukrainan vaikeudet. Rintama kulki juuri Ukrainan läpi ja suuri osa maaseudusta jäi sodan jalkoihin. Venäjän vallankumous alkoi 1917 ja sen myötä Ukraina sai itsenäisyyden aivan kuten Suomikin. Siitä alkoi Venäjällä hyvin epävakaa kausi ja sisällissota, jota suurelta osin käytiin Ukrainan alueella. Britit avustivat valkoisia ja taistelu bolshevikeja vastaan kesti kolmisen vuotta. Ukraina liittyi Neuvostoliittoon muutaman vuoden itsenäisyyden jälkeen.
Leninin kuoleman jälkeen valtaan nousi Stalin, joka vihasi maata omistavia talonpoikia eli kulakeja. Hän aloitti suoranaisen ajojahdin ja kulakeja tuomittiin vankileireihin sankoin joukoin. Vuosina 1932-33 Stalinin järjettömät taloussuunnitelmat ajoi Ukrainan valtavaan nälänhätään ja siellä kuoli noin seitsemänmiljoona ihmistä. Stalin määräsi pakkoluovutuksen viljalle ja teuraseläimille ja kaikki myytiin ulkomaille, että Neuvostoliitto sai valuuttaa aseostoihin. Kansa kuoli nälkään, koska jopa siemenvilja vietiin talonpojilta. Seuraavaksi alkoi Stalinin puhdistukset 1937-38, jotka koskettivat myös Ukrainaa. Stalin jahtasi vainoharhaisesti kansanvihollisia ja tapatti sillä tekosyyllä yli miljoonan oman kansalaisen. Vankileireille lähetettiin monin kertainen määrä neuvostokansalaisia.
Toinen maailmansota alkoi 1.9.1939 Saksan hyökkäyksellä Puolaan. Siinä vaiheessa Saksalla ja Neuvostoliitolla oli yhteistyösopimus ja Neuvostoliitto lähti miehittämään Puolan itäosaa. Puolan itäiset osat liitettiin Ukrainan alueeseen. Parivuotta myöhemmin kesäkuussa 1941 Saksa petti sopimuksen ja hyökkäsi Neuvostoliittoon. Salamasotataktiikalla Hitlerin joukot miehittivät nopeasti suuren osan Neuvostoliittoa ja tähän miehitysalueeseen kuului myös Ukraina. Suurin osa aluetta puolustavista Neuvostoliiton joukoista oli ukrainalaisia ja heitä kuoli suuria määriä huonosti johdetuissa Stalinin joukoissa. Saksa oli erittäin julma miehittäjä, koska natsit pitivät slaavilaisia ali-ihmisinä ja tarkoitus oli tappaa heidät nälkään. Ukrainassa asui satojatuhansia juutalaisia, jota tuhottiin lähes täysin. Saksalaiset polttivat kokonaisia kyliä kostoksi neuvostopartisaanien teoista. Hitlerin määräys oli, että jokaista tapettua saksalaista kohden tapetaan sata venäläistä. Naisia raiskattiin ja murhattiin ja miehiä lähetettiin Saksaan pakkotyöhön. Miehitys kesti lähes neljävuotta ja se tuhosi Ukrainan pahasti.
Sodan jälkeen Stalin kosti kaikille miehitetyn maanosan kansalaisille. Hän syytti heitä pettureiksi, kun olivat olleet tekemisissä ulkomaalaisten kanssa. Sodan jälkeen Neuvostoliitossa alkoivat suuret pakkosiirrot ja kaikki tataarit siirrettiin Krimin alueelta pois ja heidän tilalleen siirrettiin muita kansallisuuksia. Siksi nykyään Itä-Ukrainassa on suuri venäläisvähemmistö, koska heidät pakotettiin Stalin aikana muuttamaan sinne. Sodan jälkeen olikin parikymmentävuotta rauhallista rakentamisen aikaa, kunnes 1986 räjähti Tsernobyl. Ydinsaastelaskeuma pilasi tuhansia hehtaareita viljelymaata sekä Ukrainassa, että Valko-Venäjällä. Neuvostoliiton hajottua 1990-luvulla Ukraina saavutti itsenäisyytensä uudelleen. Itsenäisyyden aika on pitänyt sisällään monia rauhattomia aikoja, koska poliittisetpäättäjät ovat korruptoituneet ja monenlainen vilppi on arkipäivää.
Tällä hetkellä Ukraina on taas sodan keskellä. Krimi on Venäjän valloittama ja kohta on puolitoistavuotta yritetty rauhoittaa kriisiä Itä-Ukrainassa. Vaikeuksista ei näy loppua ja täydellisen sodan vaara on suuri.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti