maanantai 4. helmikuuta 2013

Kuoleman hiljaisuus

Kirjoitin jo pari päivää sitten kissoistani, mutta en malta olla jatkamatta, kun ne ovat niin tärkeitä ja rakkaita meille. Tuolle aralle Jösselle, kun tuppaa sattuun ja tapahtuun, vaikka me kuinka yritämme sitä suojella.

Parisen vuotta sitten tapahtui juttu, joka jähmetti kaikki kolme kissaa moneksi tunniksi ja meidän kotiin laskeuitui kuoleman hiljaisuus. En ole koskaan ajatellut, että kissoista lähtisi jotain ääntä. Nyt, kun ne vajosivat täyteen liikkumattomuuteen hiljaisuus suorastaan huusi. Kaikki alkoi siitä, että olin ostanut uusia lankoja ja aloin kutomaan. Langat oli paperikassissa ja otin koko kassin nojatuolini viereen. Valtsu ja Jösse tietysti kiipeilijät sylissäni ja tutkivat ja nuuskivat uusia lankoja. Siinä taisi keskenään tulla pientä tappelun nujakkaakin. Jösse jotenkin lipesi sylistäni ja putosi tuolin vieressä olevaan paperikassiin. Sieltä ylös pyrkiessään, hän vahingossa pujotti päänsä toisen paperisen kahvan läpi.

Jössen järkytys oli kamala, kun hän ei päässytkään irti kahisevasta paperikassista. Kissa parka juoksi hullun lailla ympäri olohuonetta ja minä perässä. Jösse liikkui, niin vauhdilla etten saanut sitä kiinni. Se jatkoi juoksua rappuset ylös yläkertaan ja vähän tirahteli pelkopissiäkin. Onneksi paperi antoi periksi ja pussi vihdoin irtosi. Jösse järkyttyi, niin että se oli monta tuntia sängyssäni sijauspatjan alla piilossa. Dramaattisinta oli se minkälaisella myötätunnolla Hertta ja Valtsu oli tapahtumassa mukana. Ne kävivät Jösseä nuolemassa ja katsomassa peittojen alla. Se oli aivan kummallaista miten ne kaikki kolme jähmettyivät koko illaksi. Valtsu ja Hertta eivät nukkuneet, vaan istuivat sohvan takana piilossa ja vahtivat valppaana ympäristöään. Hiljaisuus oli käsin kosketeltava, kun kukaan kissoista ei liikahtanutkaan moneen tuntiin.

Voi miten meidän sydäntä särki pikku Jössen puolesta. Miksi juuri hänelle aina pitää sattua kaikkea kamalaa, kun Jösse on niin arka muutenkin. Monia muitakin pelottavia tilanteita on Jössen elämässä ollut, vaikka kuinka yritämme häntä varjella. Tuokaan juttu ei olisi Valtsua säikäyttänyt ollenkaan, hänestä se olisi voinnut olla kiva leikki. Nyt meillä on paperikassit visusti piilossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti