sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Työajat ovat ammatinvalintakysymys

Aika usein asiakkaat pahoittelevat ja ihmettelevät pitkiä työpäiviäni. Tuntuu tietysti kivalta, että ihmiset tuntevat empatiaa, mutta pahoillaan ei puolestani tarvitse olla. Olen aivan itse valinnut työni sillä tavoin ettei lyhyet työpäivät toimi.

En usko, että sellaista pienyrittäjää onkaan joka selviytyy 37-tunnin työviikolla. Yrittäjäksi ei kannata lähteä, jos haaveilee lyhyestä työpäivästä. Yrittäjän pitää myös olla sillä tavoin terve, että jaksaa tehdä pitkiä työpäiviä. Mielestäni on ihan asenteesta kiinni miten pitkiä työpäiviä jaksaa ja haluaa tehdä. Minä olen valinnut sen, että pidän lauantain ja sunnuntain vapaata, mutta arkisin venytän työpäivän noin 21.00 saakka. Näin nekin asiakkaat jotka ovat päivän työssä ehtivät hoitoon. Harvoin meiltä edes kysytään lauantain aikoja ja vaikuttaakin siltä, että asiakkaat mieluummin tulevat työpäivänsä jälkeen. Aloitan työpäiväni klo 10.00 ja siitä en juurikaan jousta, koska jos vielä aloittaisin aikaisemmin venyisi päivä niin paljon, että työn laatu jo kärsisi.

Joskus kysytään enkö voisi tehdä jonkun pienen homman pikaisesti muiden töiden välissä ruokatunnilla. Se ei onnistu, koska en pidä erityistä ruokataukoa. Syön samalla, kun täytän tilauslistoja, maksan laskuja, tai kirjoitan tätä blogia. Marikaan ei pysty sillä tavoin joustamaan, koska työtekijänä hänellä on lakisääteisesti sovittu ruoka-aika ja työaika. Muutenhan sekä Mari, että minä pyrimme joustamaan asiakkaan tarpeen mukaan. Minä olen hyvin tyytyväinen omaan työhöni ja työaikaan. Olen sen verran laiska ja mukavuuden haluinen, että osaan ottaa rennosti heti, kun siihen on mahdollisuus. Tietysti perhetilanteeni on myös sellainen ettei nälkäinen lapsilauma odota kotona, vaan kahden aikuisen ja kolmen kissan taloudessa kukaan ei taida edes huomata poissa oloani. En koskaan edes yritä arki-iltana tehdä kotona muuta, kuin jotain mukavaa ja rentouttavaa. Pyykit ja ruuat jää miehelleni, tai viikonloppuun. Olen oppinut olemaan itselleni armollinen enkä vaadi itseltäni koko ajan jotain.

Pidän myös hyvin tärkeänä sitä, että yrittäjä pitää kunnon lomat. Yrittäjälle on myös hyväksi, että on joku harrastus mikä ei liity työhön millään tavalla. Itselläni se on sotahistoria ja koska se on intohimoni järjestän siihen riittävästi aikaa. Itse pidän lomaa vuodessa noin 3-4 viikkoa ja nykyään matkustan aina lomalla pois kotoa. Lyhytkin loma virkistää ihan erilailla, kun on muissa maisemissa. Olen myös ihan varma siitä, että kissoillani, tai lemmikkieläimellä yleensä on suuri merkitys stressin poistossa ja jaksamisessa. Parasta stressin poistoa minulle on löhötä sohvalla lukemassa ja kaikki kolme karvakorvaa hurruttaa ja nukkuu reporankana vieressäni ja päälläni. Suosittelen kaikille yrittäjille lemmikin hankkimista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti