Enää muutama päivä jouluaattoon ja monilla alkaa olla joulujärjestelyt kunnossa. Yhtä monella kaikki on vähän vaiheessa eikä oikein tiedä mistä aloittaisi. Minä kuulun tähän viimeksi mainittuun ryhmään.
Me olemme viettäneet jo vuosia jouluaaton kuuden aikuisen ja kolmen kissan kesken. Aattoaterialle tulee mieheni vanhemmat Hämeenlinnasta ja omani seinän takaa. Hankin kaiken valmiina mitä on mahdollista enkä enää halua stressata vaatimalla itseltäni enempää, kuin jaksan. Kaikista suurin ponnistus on aina nämä hoitolan joulujärjestelyt. Avoimien Ovien päivä ja lahjakortti ja tuotelahjojen myynti vaatii aina oman organisoinnin. Tosin meillä on Marin kanssa niin vuosien tottumus yhteispelistä, että kaikki työt jakautuu hyvin. Muistin vasta jälkikäteen etten ollut edes kysynyt Marilta tuleeko hän Avoimien Ovien lauantaina työhön eli tekee kuuden päivän työviikon. Pidin niin itsestään selvänä, että näin tehdään, kun on aina tehty. Olisi kuitenkin ollut kohteliasta edes kysyä. Tosin sen me keskustelimme yhdessä, niin kuin aina, että mikä lauantai kummallekin on sopivin työlauantaiksi. Nykyään vaan menee niin moni asia vanhojen tottumusten mukaan, että välillä havahdun huomaamaan miten helppoa on, kun kumpikin hoitaa oman alueensa. Asiat vaan tapahtuu ilman, että niistä erikseen keskustellaan.
Näin onneksi menee joulujärjestelyt kotonakin. Miehelläni on enemmän vapaata joten hän kyllä kantaa päävastuun järjestelyistä. Onneksi hän tykkää laitella kotia kuntoon ja ymmärtää sen, että minun ajatukset ovat pääasiassa työssä. Ruuathan me olemme jo vuosia tilattu Peltosirkun tilalta ja se on ollut loistava tapa selvitä ruokahuolista. Kaikki jouluruuat tulee heiltä ja ainoastaan kinkku ja hiukan muita pikkuherkkuja ostetaan kaupasta. Se helpottaa tosi paljon. Niitä sitten syödäänkin koko joulupyhät ja minä rakastan jouluruokia, joten odotan kinkkua ja laatikoita vesikielellä.
Lahjoja meillä annetaan ihmeteltävän paljon, vaikka kyseessä on kuusi aikuista. Kaikki tykkää lahjojen hankkimisesta ja se on kiva ohjelma jouluaattona. Tänä jouluna meillä onkin yksi vähän isompi lahja minkä paljastan tässä, jos lupaatte ettette kerro meidän kissoille. Olemme hankkineet melkein kaksimetriä korkean kiipeilypuun verkkokaupasta ja siinä on kolme nukkumapaikkaa yhtä korkealla. Meillä on useampi kiipeilypuu, mutta ne ovat niin kovalla käytöllä, että olohuoneen puu on jo riekaleina. Aina tulee myös sanomista kuka saa olla korkeimmalla paikalla ja siitä tulee välillä läpsimistä ja painia. Nyt kaikki mahtuu yhtä korkealle ja alempana on piilopesiä mistä on hyvä hyökätä kaverin kimppuun. Tämä puu on nyt koottuna vierashuoneessa piilossa ja se tuodaan esiin lahjojen jaon aluksi, niin mummut ja papatkin näkee miten meidän perhe suhtautuu uuteen leikkipaikkaansa.
Me olemme viettäneet jo vuosia jouluaaton kuuden aikuisen ja kolmen kissan kesken. Aattoaterialle tulee mieheni vanhemmat Hämeenlinnasta ja omani seinän takaa. Hankin kaiken valmiina mitä on mahdollista enkä enää halua stressata vaatimalla itseltäni enempää, kuin jaksan. Kaikista suurin ponnistus on aina nämä hoitolan joulujärjestelyt. Avoimien Ovien päivä ja lahjakortti ja tuotelahjojen myynti vaatii aina oman organisoinnin. Tosin meillä on Marin kanssa niin vuosien tottumus yhteispelistä, että kaikki työt jakautuu hyvin. Muistin vasta jälkikäteen etten ollut edes kysynyt Marilta tuleeko hän Avoimien Ovien lauantaina työhön eli tekee kuuden päivän työviikon. Pidin niin itsestään selvänä, että näin tehdään, kun on aina tehty. Olisi kuitenkin ollut kohteliasta edes kysyä. Tosin sen me keskustelimme yhdessä, niin kuin aina, että mikä lauantai kummallekin on sopivin työlauantaiksi. Nykyään vaan menee niin moni asia vanhojen tottumusten mukaan, että välillä havahdun huomaamaan miten helppoa on, kun kumpikin hoitaa oman alueensa. Asiat vaan tapahtuu ilman, että niistä erikseen keskustellaan.
Näin onneksi menee joulujärjestelyt kotonakin. Miehelläni on enemmän vapaata joten hän kyllä kantaa päävastuun järjestelyistä. Onneksi hän tykkää laitella kotia kuntoon ja ymmärtää sen, että minun ajatukset ovat pääasiassa työssä. Ruuathan me olemme jo vuosia tilattu Peltosirkun tilalta ja se on ollut loistava tapa selvitä ruokahuolista. Kaikki jouluruuat tulee heiltä ja ainoastaan kinkku ja hiukan muita pikkuherkkuja ostetaan kaupasta. Se helpottaa tosi paljon. Niitä sitten syödäänkin koko joulupyhät ja minä rakastan jouluruokia, joten odotan kinkkua ja laatikoita vesikielellä.
Lahjoja meillä annetaan ihmeteltävän paljon, vaikka kyseessä on kuusi aikuista. Kaikki tykkää lahjojen hankkimisesta ja se on kiva ohjelma jouluaattona. Tänä jouluna meillä onkin yksi vähän isompi lahja minkä paljastan tässä, jos lupaatte ettette kerro meidän kissoille. Olemme hankkineet melkein kaksimetriä korkean kiipeilypuun verkkokaupasta ja siinä on kolme nukkumapaikkaa yhtä korkealla. Meillä on useampi kiipeilypuu, mutta ne ovat niin kovalla käytöllä, että olohuoneen puu on jo riekaleina. Aina tulee myös sanomista kuka saa olla korkeimmalla paikalla ja siitä tulee välillä läpsimistä ja painia. Nyt kaikki mahtuu yhtä korkealle ja alempana on piilopesiä mistä on hyvä hyökätä kaverin kimppuun. Tämä puu on nyt koottuna vierashuoneessa piilossa ja se tuodaan esiin lahjojen jaon aluksi, niin mummut ja papatkin näkee miten meidän perhe suhtautuu uuteen leikkipaikkaansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti